Screenshot

57371

Topin tarina

Saimme mieheni syntymäpäivänä puolivuotiaan ihastuttavan Topin kotiimme. Tästä on nyt hujahtanut reilut 2 kuukautta. Kati pyysi minua kertomaan kokemuksistamme galgo(podenco -mix) pennun kanssa elosta. Pentukoira-ajasta perheessämme ennen Topin adoptointia olikin kerennyt hujahtaa jo 12 vuotta. Tässä välissä meille on kotiutunut kaksi aikuista galgoa Espanjasta. Pentukoiran kotiuttaminen eroaa valtavasti aikuisen traumatisoituneen koiran kotiin saapumisesta. 

Topi on luonteeltaan äärettömän avoin ja ennakkoluuloton. Tämä ominaisuus on ehdottoman positiivista ja äärimmäisen ihastuttavaa. Aikuisen galgon kanssa ensimmäiset kuukaudet, jopa vuodet voi olla melkoista taiteilua. Perheemme ensimmäinen aikuinen galgonarttu Padi oli luonteeltaan hyvin helppo ja kotiutui nopeasti kahden whippetin asuttamaan kotiimme. Padi oli ulkoillessa alkuun hieman varautunut etenkin huppupäisiä miehiä kohtaan, mutta tämä meni noin vuodessa ohi, vaikka totuuden nimissä, edelleen otamme Padin lyhyelle hihnalle huppupäisiä ihmisiä kohdatessamme. Padin kotiutumisesta ei ehtinyt kulua puolta vuotta, kun annoimme toiselle galgolle kodin. Tällä kertaa urokselle. Esko oli puolestaan hyvin varovainen ja arka. Eskolla on selvästi ollut pahempi menneisyys. Miehet pelottivat Eskoa ihan tosi paljon. Olisikohan mennyt vuoden päivät, kun Esko vasta alkoi täysin luottaa mieheeni. Onneksemme Esko luotti minuun ja löysi turvan kainalostani ja vähitellen päivä päivältä alkoi kasvattaa luottamustaan ja rohkeuttaan <3 

Nyt kun Topi on jo ihan täysivaltainen perheenjäsenemme ja olemme saaneet häneen tutustua ja oppia pojan sielunmaailmasta, voisin sanoa ihan rehellisesti, että pentukoiran adoptointi kannattaa! Toki tämä kysyy nyt erilaista jaksamista, kun pennulla tietty on paljon energiaa ja opittavaa, mutta se myös palkitsee ihan joka päivä. Aikuisen rescuekoiran kanssa on sitten ihan erilaiset asiat pinnalla ja en voi kiistää sitä, etteikö sekin olisi äärettömän palkitsevaa ja kuinka pienetkin edistymiset saa onnenkyyneleet silmiin. 

Topille mikään asia ei tunnu olevan uhka, vaan pikemminkin hän uteliaana tutkii kaiken mahdollisen. Ulkona Topi viihtyisi talvesta huolimatta vaikka koko päivän. Tarmoa ja reippautta riittää remmilenkeillä vaikka muillekin jakaa. Ruoka maittaa Topille todella hyvin ja hitaasta tarjoilusta kyllä huomautetaan heti! Topin laumaamme tulon myötä tuntuu, että myös muut perheemme koirat ovat piristyneet ja löytäneet itsestään enemmän leikkisyyttä ja huumoria ☺

Olemme perheessämme tämän lyhyen kokemuksen valossa tulleet siihen tulokseen, että seuraava koira, joka Topin kaveriksi joku päivä hankitaan, tulee melko varmasti olemaan nuori rescuekoira, toki emme poissulje myöskään aikuisen galgon adoptointia ☺, koska asiahan nyt vaan on niin, että kun SE OIKEA tulee vastaan, ei sillä lopulta ole mitään väliä, kummonen tyyppi sieltä tulee 😀

Olemme saaneet aivan upean perheenjäsenen Topista ja uskallamme toivoa pojasta myös tervettä ja pitkäikäistä kamua lenkeille ja telkkuiltoihin. Mikään ei vedä vertoja tuolle Topin kirkkaalle ja eittämättä äärimmäisen fiksulle katseelle, kun taas on aika päivän touhujen ja pitkien lenkkien. 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Shopping Cart